Vuonna 1923 kirvesmiehen ammatissa toiminut Yrjö Keski-Korsu rakensi kotinsa pihapiiriin Raahen Yritysperälle verstashuoneen ja aloitti itsenäisen yrittämisen puuseppänä. Oma verstas tarjosi työtä ympäri vuoden ja paremman työskentely-ympäristön varsinkin talviaikaan.
Tällä tavalla luotiin pohja Korsun vuosikymmeniä jatkuneeseen yritystoimintaan. Verstaassa valmistui ovia, ikkunoita, huonekaluja ja kaikenlaisia puusepäntuotteita raahelaisten ja ympäristön tarpeisiin.
Uusi vuosikymmen toi suotuisia tuulia yrityksen toimintaan. Yrjön pojat Eino, Yrjö ja Väinö liittyivät isänsä avuksi verstaan töihin. Kysynnän kasvaessa verstasta laajennettiin useampaan otteeseen ja työhön palkattiin myös perheen ulkopuolisia puuseppiä. Yritykseen hankittiin ensimmäinen kone, jolla voitiin sahata, höylätä, jyrsiä ja porata.
Juuri ennen talvisodan alkua Korsulle valmistui tiilirakenteinen verstasrakennus uudelle alueelle aivan vanhan verstasrakennuksen läheisyyteen. Sodan syttyminen katkaisi kuitenkin tämän kehitysvaiheen.
Vuonna 1935 Yrjö Keski-Korsulle myönnettiin ensimmäinen liikennelupa henkilöautolle. Tämän voitaneen katsoa olleen ensimmäinen siemen myöhemmin laajentuneelle yrityksen kuljetustoiminnalle.
Sodan aikana yritys toimi pienimuotoisesti ja valmisti Puolustusvoimien tarpeisiin muun muassa suksia. Välirauhan synnyttyä jatkettiin ennen sotaa aloitettua yrityksen laajentamista ja uuteen verstaaseen asennettiin koneet paikoilleen. Yrityksen perustajan, Yrjö Keski-Korsun kuoleman jälkeen vuonna 1941 hänen lapsensa ottivat vastuun yrityksen toiminnasta.
Sotien jälkeen alkoi yrityksessä voimakkaan kehityksen vaihe. Sotakorvaustyöt ja jälleenrakentaminen työllistivät ennätysmäärän ammattilaisia ja aputyövoimaa. Korsu teki esimerkiksi Ruona Oy:n valmistamien avomerihinaajien kaikki puutyöt sekä alusten sisäpuolella että kannella. Lisäksi valmistettiin ovia ja ikkunoita talonrakennukseen. Kahdella, puukaasuttimella varustetulla perävaunullisella kuorma-autolla kuljetettiin omalle sahalle tukkeja sekä sahatavaraa asiakkaille.
Sotakorvaustöiden päättyminen aiheutti suuren muutoksen yrityksen toimintaan. Työvoimaa vähennettiin ja yritys joutui etsimään uusia toiminta-alueita. Puualan tuotteiden valmistuksen lisäksi päätettiin aloittaa rakennustoiminta Raahessa ja lähiympäristössä.
1950-luvun alkupuolella aloitettiin kuorma-autokuljetukset omien tarpeiden lisäksi myös ulkopuolisille asiakkaille. Aluksi kuljetettiin lähinnä soraa ja kappaletavaraa. Vuosikymmenen lopulla kuljetusten tärkein asiakas oli Raahe Oy, jonka valmistamia teräsrakenteita kuljetettiin lähinnä Pohjois-Suomen voimalaitostyömaille.
Yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi ja Korsu Oy rekisteröitiin 20.1.1950. Yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana aloitti Eino Keski-Korsu, edesmenneen Yrjön vanhin poika.
Kuljetuksia, jotka olivat muuttuneet pääasiassa teräsrakenteiden sopimuskuljetuksiksi, suoritettiin kolmella perävaunullisella kuorma-autolla. Tärkeimmän asiakkaan, Raahe Oy:n kanssa kehitettiin läheisessä yhteistyössä heidän tarpeisiin soveltuvaa erikoiskalustoa, esimerkiksi pitkien kappaleiden kuljettamiseen käytettyjä ohjattavia perävaunuja. Raahe Oy:n tuotteita kuljetettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan puunjalostusteollisuuden ja kaivosten rakennuskohteisiin.
Edellisellä vuosikymmenellä aloitettu rakennustoiminta lopetettiin vähitellen. Tuotantotiloissa valmistettiin pääasiassa ovia ja ikkunoita sekä höylättiin puutavaraa.
Tärkeimmän asiakkaan tuotteiden muututtua kuljetukset suuntautuivat pääasiassa Etelä-Suomeen, jonne kuljetettiin suurten nostureiden osia ja komponentteja sekä valimotuotteita. Paluukuormina tuotiin rakenneteräksiä ja rakennustarvikkeita.
Kuiva-aineiden säiliökuljetukset alkoivat teräsvalimon tarvitseman kaavaushiekan kuljetuksilla. Kuljetuksia suoritettiin kuudella ajoneuvoyhdistelmällä.
Tehtaan tuotanto keskittyi pelkästään ovien valmistukseen. Eino Keski-Korsun jäätyä eläkkeelle, yhtiön toimitusjohtajana jatkoi hänen nuorin veljensä Pentti.
Kuljetukset jatkuivat pääasiassa edellisellä vuosikymmenellä vakiintuneella tavalla. Kuiva-aineiden säiliökuljetuksille löytyi uusia asiakkaita ja kuljetustarpeita. Vuosikymmenen lopulla lopetti pitkäaikainen ja merkittävä asiakkaamme tuotantonsa Raahessa. Tämä aiheutti suuren muutoksen teräsrakennekuljetuksissa. Säiliökuljetusten lisääntyminen auttoi sopeutumaan rahtikuljetusten vähenemiseen.
Ovitehtaan toimitiloja laajennettiin tasaisin väliajoin ja konekantaa uusittiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Edellisen vuosikymmenen lopulla alkanut muutos jatkui. Vuonna 1991 poistui liikenneluvista tarveharkinta ja liikennealueet laajenivat. Tämä mahdollisti merkittävästi paremmat toimintaedellytykset pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille. Konttiliikenteen käynnistyminen Pohjois-Suomen satamiin loi aivan uusia kuljetustarpeita. Lyhyessä ajassa yritys reagoi syntyneisiin tarpeisiin ja hankki käyttöönsä monipuolisen kaluston erilaisiin konttikuljetuksiin, mukaan luettuna konttien maahan laskut ja nostot Bigloader-erikoisperävaunuilla.
Kuiva-aineiden säiliökuljetukset lisääntyivät ja asiakkaiden kanssa innovoitiin uusia kuljetusratkaisuita, esimerkiksi yhdistämällä teräsnauhakelojen ja kalkin kuljetukset meno-paluu kuljetuksiksi. Kuljetuskalusto lisääntyi noin yhden ajoneuvoyhdistelmän vuosivauhdilla ja vanhempaa kalustoa nykyaikaistettiin. Pentti Keski-Korsun jäätyä eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1997, vastuu kuljetusliikkeen toiminnasta siirtyi hänen pojilleen Pertille ja Ristolle.
Korsu Oy on saavutti luotettavan, laadukkaan ja monipuolisen toimijan aseman asiakaskuntansa keskuudessa. Kuljetukset jatkuivat edelleen kuiva-aineiden säiliökuljetusten, konttikuljetusten sekä erikois- ja vaihtolavakuljetusten muodossa koko Suomessa ja Pohjoismaissa. Kiinteä yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatkunut edelleen. Tästä on osoituksena aloittamamme puupellettien jakelu pienkäyttäjille, johon kehitimme yhdessä asiakkaan kanssa erikoiskaluston, jollaista ei ole aikaisemmin ollut käytössä.
Kuljetuskalustomme lisääntyi noin yhdellä ajoneuvoyhdistelmällä joka vuosi ja uudistimme entistä kalustoa vastaamaan nykyajan tarpeisiin.
2010-luvulla toiminta jatkui aikaisemmin valitun strategian mukaisesti. Kuiva-aineiden säiliökuljetuksissa olimme suurin toimija Pohjois-Suomessa ja asemamme oli merkittävä myös koko Suomen alueella. Aikaisempien asiakkaidemme lisäksi kaivosteollisuudesta sekä tuulivoimarakentamisesta tuli merkittäviä työllistäjiä näissä kuljetuksissa. Konttikuljetuksissa olimme merkittävin ja monipuolisin toimija Pohjois-Suomen satamissa. Vaihtolava-autoilla kuljetimme enimmäkseen paikallisen terästehtaan kierrätysmateriaaleja sekä Hiekkapojat Oy:n, sittemmin Fescon Oy:n jalostamia hiekkatuotteita. Erikoiskuljetuksia suoritimme Pohjois-Suomen konepajoilta sekä satamien tuonti- ja vientikuljetuksiin liittyen.
1.3.2011 alkaen Korsu Oy siirsi perinteikkään ovituotantonsa tytäryhtiölleen Korsu Ovet Oy:lle.
Vuonna 2013 lainsäädännössä toteutettu merkittävä muutos ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassoissa aiheutti suuren investointipaineen kuljetuskaluston osalta varsinkin kuiva-aineiden säiliökuljetuksissa. Nopealla reagoinnilla pystyimme säilyttämään kilpailukykymme muuttuneessa tilanteessa. Tämän jälkeen käynnistyi Suomessa tutkimus- ja kokeilujakso entistä pitempien ja raskaampien yhdistelmien käyttöönottamiseksi. Osallistuimme tähän kokeiluun yhdellä 92 tonnin kokonaismassaisella ja 30 metrin pituisella kolmen perävaunun HCT-yhdistelmällä, jota käytettiin Kittilän kaivokselle suuntautuvissa sementinkuljetuksissa. Edellä mainittujen tutkimusten ja kokeilujen seurauksena muutettiin jälleen vuonna 2019 lainsäädäntöä, mikä mahdollisti konttikuljetuksissamme kahden 40’ -kontin samanaikaisen kuljettamisen. Tätä mahdollisuutta hyödynsimme välittömästi.
Vuosikymmenen tärkeimmäksi puheenaiheeksi muodostui ilmastonmuutos. Siitä syystä kohdistui myös liikenteeseen suuria paineita päästöjen vähentämiseksi. Ajoneuvoissa otettiin käyttöön pakokaasujen puhdistusmenetelmiä; pakokaasujen kierrätystä moottorissa sekä AdBluen käyttöä typen oksidien pelkistyksessä. Edellä mainituilla menetelmillä pakokaasut puhdistuivat, mutta vikaherkkyys lisääntyi ja niiden myötä myös huolto- ja korjauskustannukset. Kaasukäyttöiset autot tulivat vaihtoehdoksi perinteisille dieselmoottorilla varustetuille autoille. Vuoden 2019 lopulla otimme käyttöön ensimmäisen LNG-kaasulla toimivan puoliperävaunun vetoauton konttikuljetuksiin.
Vuosikymmenen lopulla muutimme uuteen hirsirakenteiseen toimistorakennukseen, jossa on hyvät ja toimivat tilat hallinnolle, operatiiviselle toiminalle sekä henkilöstön koulutukseen. Tällöin ajoneuvoyhdistelmiemme määrä oli kasvanut vajaaseen viiteenkymmeneen ja henkilöstömme noin kahdeksaankymmeneen.